Opiskelen historiaa pääaineena Jyväskylän yliopistossa ensimmäistä vuotta, tähtäimessä historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettajan pätevyys.
Aloitin lukion 2014 syksyllä mukavassa porukassa. Lukujärjestys oli aika täynnä läpi lukion ja hommia sai tehdä, päädyinkin sitten kirjoittamaan 9 ainetta. Lukiossa mielestäni oli parasta, kun pystyi lukemaan eri aineita niin laajasti eikä tarvinnut tehdä hirveästi kompromisseja aineiden välillä. Tietysti välillä piti miettiä, milloin suorittaa tietyt kurssit, ettei mene päällekkäin, mutta nekin olivat enemmän vain järjestely- ja ennakointikysymyksiä. Lukiosta parhaiten mieleen ovat jääneet wanhojen tanssit, lukiolla kavereiden kanssa hengailu hypäreillä, yo-kirjoitusten stressi ja penkkarit. Kokonaisuutena lukio oli minulle positiivinen kokemus, ja valkolakin päähän painaminen oli iloinen hetki.
Lukion jälkeen halusin taukoa opiskelusta ja nähdä vähän maailmaa. Olen aina työskennellyt lasten ja nuorten parissa, joten sitä kautta tuli idea lähteä au pairiksi. Kokemuksia kyselin ensin muilta au paireilta, joita tunsin ja sitten loin profiilin aupairworld-sivustolle, jossa aloin etsiä perhettä. Lähdin Irlantiin syyskuussa 2017, ja tulin takaisin Suomeen helmikuussa 2019. Au pairworld-sivusto on suositeltu au pairien keskuudessa erityisesti EU-maiden sisällä.
Nautin au pair ajastani, koska se mahdollisti työnteon ja matkustelun samaan aikaan. Tietysti työajat ja lomien saanti on hyvin henkilökohtaista ja perheestä riippuvaisia, ja siksi neuvonkin au pairiksi haluavia pohtimaan ensin mitä haluaa au pair ajaltaan. Itse sain helposti pidempiä lomia matkusteluun esimerkiksi Iso-Britanniaan tai jos halusin tulla käymään Suomessa. Jos haluaa rentoa työntekoa ja paljon matkustelua ei ehkä kannata silloin hakeutua perheeseen, jossa on pidempiä työpäiviä tai he ovat todella riippuvaisia avustasi eivätkä näin pysty joustamaan esimerkiksi lomissa.
Itselläni ei ollut hirveää kulttuurishokkia, mutta ehdottomasti yksi asia, jonka huomasin suomalaisena, oli oman tilan ja ajan tarve. Välillä tuntui, että irlantilaiset eivät kokeneet tarvetta omaan aikaan vaan kaikki oli yhtä suurta sosiaalista tapahtumaa koko ajan, omaa aikaa oli helppo saada harrastuksilla ja ihan vain kaupungille lähtemällä. Totta kai välillä puhuimme irlantilaisten tuttujen kanssa kulttuurieroista, ja erityisesti tämä asia nousi esiin. Nautin irlantilaisten rentoudesta, ja positiivisesta elämän asenteesta.
Opin paljon au pair kokemukseni aikana itsestäni, ja sen jälkeen kun on uskaltanut lähteä kokeilemaan, harva asia enää jaksaa jännittää niin paljon. Mielestäni oli myös kiva huomata Irlannissa, miten itse rentoutui ja oppi ottamaan huolettomamman asenteen elämään. Sain sylin täydeltä uusia oppeja ja kokemuksia matkustelusta, ihmisistä, eri kulttuureista ja itsestäni, paransin myös englannin kielen taitoani reippaasti. Tietysti aikaan mahtui myös huonompia päiviä, mutta asioista selviää helposti puhumalla ja tuomalla oman mielipiteen esiin. Moni kyseli tuolloin miten uskalsin lähteä, tai enkö kaivannut Suomea, totta kai kaipasin, mutta miksipä en olisi lähtenyt, tiesin että Suomi ei häviäisi täältä minnekkään ja tänne voisi palata heti kun siltä tuntuu.
Historia on aina ollut minulle mieluinen oppiaine, ja minua on aina kiehtonut historia ja siihen liittyvät tapahtumat ja asiat. Erityisesti mielenkiintoista mielestäni on se, kuinka historialla pystytään selittämään asioiden taustaa, joka taas auttaa meitä ymmärtämään. Loppuvuodesta 2018 minulle tuli halu palata koulunpenkille, ja Suomeen palattuani laitoin viestiä entiselle opolleni Hannelelle, jonka kanssa tapasimme ja katselimme vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa minulla oli kokemusta opettajan sijaisuudesta monissa eri aineissa, sekä ylä- että ala-asteella. Olin aina tiennyt, että haluan työskennellä ihmisten parissa, ja lasten ja nuorten kanssa työskentelystä minulla oli jo aiempaa kokemusta. Sijaisuuksia tehdessäni huomasin, kuinka nautin opettajan työstä, ja sen haasteista, ja erityisesti siitä mitä itselle jäi käteen erilaisista työpäivistä ja oppilaista. Lopulta tulevaisuutta miettiessäni ajattelin, että historian opintoissa voisin yhdistää mielenkiinnon kohteeni ja tehdä sitä tulevaisuudessa työkseni. Sijaisuuksien tekeminen auttoi ehdottomasti varmistamaan haluani hakeutua aineenopettaja opintoihin, ja minut valittiinkin suoravalinnalla ryhmä- ja yksilöhaastattelun perusteella aineenopettajalinjalle.
Nauttikaa lukioajasta ja nuoruudesta, nyt on erinomainen aika lähteä kokeilemaan siipiään, tarkoittipa se sitten maailmalle lähtemistä tai opiskelua kohti tulevaisuuden ammattia. Uskaltakaa tehdä rohkeita päätöksiä, ja luottakaa itseenne sillä useimmiten ihmiset katuvat asioita, jotka jäivät tekemättä.
