“Kun teen lukiossa parhaani, voin tulevaisuudessa tehdä juuri sitä mitä itse haluan”, sanoo Anniina Kinnunen
Lukion alussa ylioppilaskirjoitukset olivat pelottava ajatus. Silloin oli vaikeaa kuvitella, että joskus olisi aika valmistua lukiosta ja lähteä Nilsiästä. Minulla on kuitenkin aina ollut selkeät tulevaisuudensuunnitelmat, ja koko lukioajan olen pitänyt ne mielessäni. Ajattelin, että kun teen lukiossa parhaani, voin tulevaisuudessa tehdä juuri sitä mitä itse haluan. Nyt näyttääkin siltä, että voin päästä yliopistoon ylioppilastodistuksellani. Työnteko ei siis mennyt hukkaan.
Koko lukioajan opiskelu on tuntunut minusta mielekkäältä. Olen pärjännyt hyvin kaikissa oppiaineissa, mutta etenkin kirjoittamiini aineisiin panostin erityisesti ja ne olivat mielestäni myös kiinnostavimpia. Välillä lukioarki toki tuntui raskaalta. Sain opiskeluun paljon energiaa lauluharrastuksestani. Kävin koko lukioajan viikoittain laulutunneilla Kuopion konservatoriossa. Laulaessani keskityn vain musiikkiin enkä ajattele mitään muuta. Siksi laulaminen auttoi stressaavina päivinä. Myös joogaharjoitukset useita kertoja viikossa auttoivat lievittämään stressiä.
Kannattaa aloittaa opiskelu heti lukion alussa
Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ei tuntunut kovin työläältä, koska sain keskittyä mielenkiintoisiin ja tulevaisuuteni kannalta hyödyllisiin oppiaineisiin. Jos haluaa hyvän yo-todistuksen, on tärkeää aloittaa opiskelu heti lukion alussa. Lukulomalla ei ehdi enää juurikaan oppia uusia asioita. Kannattaa opiskella myös kurssikirjojen ulkopuolisia asioita. Esimerkiksi yhteiskuntaopin kokeeseen valmistauduin lukion alusta lähtien lukemalla päivittäin sanomalehtiä. Lukioaikana aloin lukemaan uutisia myös ruotsiksi ja englanniksi, mikä auttoi kielten oppimisessa. Pyrin myös aktiivisesti ottamaan ruotsin kielen osaksi elämääni esimerkiksi seuraamalla ruotsinkielisiä sarjoja, mistä oli paljon hyötyä ruotsin yo-kokeessa.
Viime keväänä ajattelin, että en varmaankaan onnistuisi kirjoittamaan yhtään laudaturia. Minusta tuntui kuitenkin tärkeältä kirjoittaa laudatur yhteiskuntaopista, ja ajattelin että olen tyytyväinen, jos onnistun siinä. Syksyn yo-kirjoitusten jälkeen huomasin, ettei laudaturin kirjoittaminen ole mahdotonta, ja kahden laudaturin jälkeen tuntui helpolta lähteä kevään kirjoituksiin. En asettanut itselleni kevään kirjoituksiin tiukkoja arvosanatavoitteita, mutta tein parhaani ja käytin lukuloman tehokkaasti opiskeluun. Opiskelin kuutena päivänä viikossa ja minulla oli selkeä päivärutiini. Aloitin aamulla opiskelemaan hyvissä ajoin, sillä aamut ovat minulle tehokkainta opiskeluaikaa. Opiskelun lisäksi on tärkeää pitää taukoja ja jättää aikaa muullekin. Itse pidin viikoittain yhden vapaapäivän ja opiskelupäivinä lopetin lukemisen viimeistään viideltä iltapäivällä. Sillä tavoin aikaa jäi myös muille asioille.
Hain opiskelemaan oikeustiedettä
Tällä hetkellä valmistaudun henkisesti siihen, että todennäköisesti muutan syksyllä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Hain Suomessa opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin ja Turun yliopistoihin. Lisäksi olen hakenut opiskelemaan Ruotsiin muutamiin yliopistoihin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vietin vähän lomaa, jonka jälkeen aloin lukemaan pääsykokeisiin. Se tuntui yllättävän raskaalta kirjoitusten jälkeen, mutta pääsykoe on nyt onneksi ohi. En osannut odottaa, että ylioppilaskokeet menisivät näin hyvin. Nyt tuntuu kuitenkin huojentavalta, että sain niin hyvän yo-todistuksen, sillä siitä on paljon hyötyä jatkon kannalta. Olen iloinen myös siitä, että raskaat yo-kirjoitukset ja pääsykokeet ovat nyt takana. Nyt voin keskittyä välillä ihan muihin asioihin.
“Abivuonna oivalsin, että kun oma lukutekniikka löytyy, siihen pitää uskaltaa luottaa”, sanoo Veera Immonen
Ala-asteella olin ujo ja hyvin tavallisesti pärjäävä oppilas. Matematiikassa olin hyvä, mutta muuten en erottunut joukosta. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin pärjätä yhä paremmin. Ala-asteen viimeisillä luokilla sain myös runsaasti itsevarmuutta, sillä opettajani näki minussa paljon potentiaalia. Samalla huomasin itsekin, että tämähän sujuu oikeastaan aika hyvin. Alakoulusta lähdettäessä sain todella hyvän todistuksen. Sukulaiset kuitenkin varoittelivat, että yläasteella numerot yleensä putoavat.
Yläasteella kävikin päinvastoin; numerot paranivat entisestään. Tykkäsin käydä koulussa, koska luokallamme oli hyvä ilmapiiri ja minulla oli paljon kavereita. Stressasin koulusta vain aivan kiireimpään aikaan. Koulu tuntui helpolta. Tein kyllä aina hommat huolella, mutta käytin koulujuttuihin vain hyvin tavallisen verran aikaa. Yläasteelta lähdettäessä sain huippuhyvän todistuksen.
Pikkuhiljaa opin valitsemaan minulle tärkeitä ja mielenkiintoisia kursseja
Lukio tuntui alussa kevyeltä, mutta yllätti sitten raskaudellaan. Valitsin paljon vaikeita aineita ja halusin olla kaikessa hyvä. Lisäksi olen sen verran perfektionisti, että teen asiat aina niin hyvin kuin osaan tai sitten en tee ollenkaan. Pikkuhiljaa opin kuitenkin valitsemaan minulle tärkeitä ja mielenkiintoisia kursseja. Ne pakolliset kurssit, joita en kokenut niin mielekkäiksi tai tärkeiksi kävin puoliteholla ja keskityin kavereiden kanssa höpöttelyyn tai muihin kursseihin valmistautumiseen. Olin aina läsnä tunneilla ja sain kokeista hyviä numeroita, joten hoidin kaiken kunnialla.
Lukion aikana olen saanut paljon itsevarmuutta. Lukutekniikkani on vahvistunut. Minulle sopivin tapa on lukea mieluummin kerran kunnolla, kuin monta kertaa vähän sinne päin. Esimerkiksi reaaliaineiden kirjoituksiin valmistautuessani luin kaiken kertaalleen todella huolellisesti. Silloin saatoin käyttää yksittäiseen asiaan paljonkin aikaa. Juuri ennen koetta lukaisin jokaisen aineen kirjan selaillen läpi; en enää opetellut mitään vaan palautin pikalukuna päähäni jo oppimani asiat.
Abivuonna oivalsin, että kun oma lukutekniikka löytyy, siihen pitää uskaltaa luottaa. Aloitin kirjoituksiin valmistautumisen myöhään verrattuna moniin kavereihin. Antaisinkin tuleville kirjoittajille vinkin, että ei ole väliä, milloin kaveri on aloittanut. Tärkeintä on, että aloittaa itse niin, että tietää ehtivänsä lukea riittävästi. Itseensä saa ja pitää luottaa, eikä kannata ottaa paineita toisten tekemisistä. Erilaisille oppilaille ja opiskelutavoille riittää erilainen aika ja määrä. Oma opiskelutekniikkani onkin, että joko teen hommat kunnolla tai en ollenkaan.
Lisäksi oivalsin, että kaikkea ei millään ehdi tekemään. Esimerkiksi englannin ylioppilaskokeeseen harjoittelin vain silloin tällöin katsomalla Netflixiä ja lukemalla oikeita tekstejä englanniksi. Tehokasta opiskelua ehti tulla vain yhtenä tai kahtena iltana. Myös ruotsin ylioppilaskokeeseen luin vain kolmena päivänä ja selailin muutaman puolituntisen silloin tällöin erilaisia tekstejä ruotsiksi. Kumpaankaan kokeeseen mennessä ei ollut oikeastaan varma fiilis, mutta ilmeisesti myös lukion aikana tehdyillä asioilla on väliä, sillä ruotsi meni aivan erinomaisen hyvin. Enkkukin meni niin hyvin kuin toivoinkin.
On tärkeää, että elämässä on muutakin sisältöä kuin koulu
Olen ymmärtänyt lukioaikana, että on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta myös muusta elämästä kuin koulusta. Olen itsestäni ylpeä, sillä suoritin lukion aikana tanssin laajan perustutkinnon konservatoriolla. Jouduin käymään Kuopiossa tanssitunneilla kolmesti viikossa. Nautin tanssimisesta ja sen tuomista uusista tuttavuuksista. Välillä tahti meinasi uuvuttaa, mutta sekä minä että vanhempani ja tanssiopettajani olivat sitä mieltä, että tanssi luo hyvää vastapainoa lukio-opiskelulle. Tanssitunnilla ei ehdi miettimään kouluhommia.
Samalla olen iloinen siitä, että koulun ohella vietin aikaa paljon kavereiden kanssa ja seurustelin. Tietenkin näen kavereita ja seurustelen edelleen, mutta olen iloinen siitä, että minulla on aina ollut muutakin elämää kuin koulu. Suosittelen jokaista ottamaan ilon irti lukion sosiaalisista tapahtumista ja tilanteista.
Lukion jälkeen olo on haikea, mutta helpottunut. Koen, että voin olla valtava ylpeä omasta suorituksestani. Erityisesti fysiikan Laudatur lämmittää mieltä, sillä fysiikka oli minulle yläasteella hankalaa ja lukiossakin jouduin tekemään sen eteen paljon töitä. Kirjoitin L:llän myös ruotsista, äidinkielestä, biologiasta ja yhteiskuntaopista. Kirjoitin myös pitkän matematiikan ja englannin, joista sain molemmista E:n. Erityisesti enkun E:hen olen todella tyytyväinen, koska en ehtinyt lukea paljoakaan ja pelkäsin epäonnistuvani kokeessa.
Energiateollisuus kiinnostaa tulevaisuudessa
Tulevaisuutta en haluaisi vielä kauheasti miettiä. Hain opiskelemaan Aalto-yliopistoon energia- ja ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi. Minua kiinnostaa energiateollisuus. Haluaisin olla mukana kehittämässä uusiutuvien energianlähteiden tuotantoa yhä taloudellisesti kannattavampaan suuntaan. Mietin paljon myös tuotantotalouden diplomi-insinöörin opintoja, mutta päädyin lopulta enemmän fysiikkaan keskittyvään alaan. Tällä hetkellä suunnittelen kuitenkin käyväni paljon markkinoihin ja kaupallisuuteen liittyviä sivuaineopintoja yliopistossa. Nyt vain jännitetään tuloksia ja katsotaan sitten, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Kesän teen töitä ja koitan viettää mahdollisimman paljon aikaa kavereiden kanssa ennen kuin kaikki lähtevät ympäri Suomea ja maailmaa.
