Tällä hetkellä opiskelen poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Lukio oli minulle hienoa aikaa, tutustuin uusiin ihmisiin ja sain ensikosketuksen hieman akateemisempaan maailmaan. Parhaita kokemuksia tietenkin oli ikimuistoiset wanhojen tanssit, sekä abivuoden potkiaiset ja abiristeily. Pääpiirteittäin lukio oli hienoa aikaa ja olen kiitollinen kaikille, jotka olivat mukana.
Lukion jälkeen suuntasin itse opiskelemaan liikunnanohjaajan perustutkintoa englanninkielisenä Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Pääsin tutustumaan moniin eri kulttuureihin, sillä puolet luokastamme oli ulkomaalaisia. Myös kielitaitoni kehittyi ja sain kokemusta kouluttamisesta sekä erilaisten ohjelmien suunnittelusta. Kuitenkaan ala ei tuntunut omalle joten hain ensimmäistä kertaa poliisikouluun.
En kuitenkaan päässyt ensimmäisellä kerralla sisään joten lähdin armeijaan, jossa viihdyin vuoden ja harkitsin jopa töihin jäämistä puolustusvoimille. Olin varmaan yksi niistä harvoista, jotka oikeesti tykkäsi olla intissä. Armeijassa hain toisen kerran poliisikouluun ja pääsin sisälle. Tampereella olen kerennyt viettää ensimmäisen syyslukukauden enkä kadu alan vaihtoa.
Halusin opiskelemaan poliisikouluun, koska minulla on halu auttaa ihmisiä ja halusin alalle, joka on käytännönläheinen ja minulla onhalu olla osana ylläpitämässä turvallisuutta ja järjestystä. Taustalla oli toki myös lapsuuden unelmat poliisina olemisesta.
Lukiolaisille haluan sanoa että nauttikaa ajastanne lukiolaisina, mutta hypätkää rohkeasti tulevaan ja antakaa kaikkenne sille mitä ikinä päädyttekin tekemään!
